magyar
română
slovenčina
čeština
English
Deutsch
polski
italiano
español
svenska
português
français
dansk
suomi
Nederlands
Verenkuvan tulkinta: perusverenkuva selitettynä
Perusverenkuva (PVK) mittaa punasoluja, valkosoluja ja verihiutaleita. Tässä selitetään, mitä kukin lyhenne tarkoittaa ja mihin korkeat tai matalat arvot voivat viitata.
Tämä opas on yleistä tietoa eikä korvaa lääkärin neuvoja. Viitearvot vaihtelevat laboratorioittain – vertaa tulostasi aina omassa tulosraportissasi näkyviin viitearvoihin ja keskustele poikkeavista tuloksista lääkärin kanssa.
Verenkuvan tulkinta alkaa siitä, että tietää, mitä tutkittiin. Perusverenkuva (PVK) – englanniksi full blood count (FBC) tai complete blood count (CBC) – on yleisimmin pyydetty verikoe. Se laskee ja mittaa veren kolme pääsolutyyppiä: happea kuljettavat punasolut (erytrosyytit), infektioita torjuvat valkosolut (leukosyytit) ja veren hyytymistä auttavat verihiutaleet (trombosyytit).
Verenkuvan lyhenteet ja aikuisten tavalliset viitearvot
Alla olevat viitearvot ovat aikuisten tyypillisiä arvoja, joita monet brittiläiset laboratoriot käyttävät. Suomalaisessa tulosraportissa lyhenteen edessä on usein näytelaji, esim. B-Hb tai E-MCV. Oma laboratoriosi voi käyttää hieman eri rajoja ja yksiköitä.
| Lyhenne | Mitä se mittaa | Aikuisten tavallinen viitealue |
|---|---|---|
| Hb (B-Hb, hemoglobiini) | Happea kuljettava valkuaisaine | Miehet 130–180 g/l; naiset 115–165 g/l |
| Eryt (B-Eryt, RBC) | Punasolujen määrä | Miehet 4,5–6,5 ×1012/l; naiset 3,8–5,8 ×1012/l |
| HKR (B-HKR, hematokriitti) | Punasolujen osuus veren tilavuudesta | Miehet 0,40–0,54; naiset 0,37–0,47 |
| MCV (E-MCV) | Punasolujen keskikoko | 80–100 fl |
| MCH (E-MCH) | Punasolun keskimääräinen hemoglobiinimäärä | 27–32 pg |
| MCHC (E-MCHC) | Punasolujen hemoglobiinipitoisuus | 320–360 g/l |
| RDW (E-RDW) | Punasolujen kokovaihtelu | 11,5–15 % |
| Leuk (B-Leuk, WBC) | Valkosolujen määrä | 4,0–11,0 ×109/l |
| Neutrofiilit (B-Neut) | Torjuvat bakteeri-infektioita | 2,0–7,5 ×109/l |
| Lymfosyytit (B-Lymf) | Torjuvat virusinfektioita, immuniteetti | 1,0–4,0 ×109/l |
| Monosyytit (B-Mono) | Siivoavat kudosjätettä, krooninen tulehdus | 0,2–0,8 ×109/l |
| Eosinofiilit (B-Eos) | Allergia, loiset | 0,04–0,4 ×109/l |
| Basofiilit (B-Baso) | Allergiset reaktiot | 0,0–0,1 ×109/l |
| Trom (B-Trom, PLT) | Verihiutaleiden määrä | 150–400 ×109/l |
Matala hemoglobiini (anemia)
Viitealuetta matalampi hemoglobiini tarkoittaa anemiaa. Tavallisia oireita ovat väsymys, hengästyminen ja kalpea iho. Punasoluindeksit auttavat löytämään syyn:
- Matala MCV (pienet solut) – useimmiten raudanpuute (esimerkiksi runsaat kuukautiset, vähäinen raudan saanti tai verenvuoto suolistosta); toinen syy on talassemian kantajuus.
- Korkea MCV (suuret solut) – B12-vitamiinin tai foolihapon puute, säännöllinen alkoholinkäyttö, maksasairaus, kilpirauhasen vajaatoiminta tai jotkin lääkkeet.
- Normaali MCV – krooninen sairaus, munuaissairaus, äskettäinen verenvuoto tai useamman syyn yhdistelmä.
Korkea hemoglobiini voi johtua nestevajauksesta, tupakoinnista, korkealla asumisesta, keuhkosairaudesta tai harvoin luuydinsairaudesta.
Korkeat tai matalat valkosolut
Korkea Leuk johtuu useimmiten infektiosta, tulehduksesta, fyysisestä stressistä, tupakoinnista tai kortisonilääkkeistä. Erittelylaskenta (diffi) näyttää, mikä solutyyppi on koholla: neutrofiilit nousevat tyypillisesti bakteeri-infektiossa, lymfosyytit virusinfektiossa ja eosinofiilit allergiassa, astmassa tai loistartunnassa.
Matala Leuk voi seurata virusinfektiota ja korjautuu usein muutamassa viikossa. Syynä voivat olla myös jotkin lääkkeet, autoimmuunisairaudet tai B12-vitamiinin ja foolihapon puute. Joillakin afrikkalaista, Lähi-idän tai karibialaista syntyperää olevilla on luonnostaan matalampi neutrofiilimäärä ilman sairautta.
Korkeat tai matalat verihiutaleet
Korkea Trom on yleensä reaktio infektioon, tulehdukseen, raudanpuutteeseen tai verenvuotoon. Matala Trom voi johtua virusinfektioista, alkoholista, joistakin lääkkeistä, maksasairaudesta tai immunologisista sairauksista. Hyvin matala verihiutalemäärä (alle noin 20–30 ×109/l) lisää verenvuotoriskiä.
Milloin lääkäriin?
- jos useat arvot poikkeavat samanaikaisesti tai jokin arvo on selvästi viitealueen ulkopuolella;
- jos sinulla on oireita, kuten huomattavaa väsymystä, hengenahdistusta, selittämättömiä mustelmia tai verenvuotoja, toistuvia infektioita, kuumetta, yöhikoilua tai laihtumista;
- jos poikkeava arvo ei normalisoidu uusintakokeessa.
Hakeudu päivystykseen, jos sinulla on runsas tai hallitsematon verenvuoto, kuumetta ja hyvin matala valkosolumäärä, rintakipua tai vaikeaa hengenahdistusta.
Lähteet
- NHS – Blood tests: nhs.uk/conditions/blood-tests
- NHS – Iron deficiency anaemia: nhs.uk/conditions/iron-deficiency-anaemia
- Lab Tests Online UK – Full blood count: labtestsonline.org.uk
- NICE Clinical Knowledge Summaries – Anaemia, iron deficiency: cks.nice.org.uk
- Terveyskirjasto (Duodecim): terveyskirjasto.fi
Usein kysytyt kysymykset
Onko lievästi poikkeava verenkuva vaarallinen?
Yleensä ei. Hieman viitealueen ulkopuolella olevat tulokset ovat terveillä tavallisia – määritelmän mukaan noin joka 20. terveen ihmisen tulos jää viitealueen ulkopuolelle. Olennaista on, kuinka paljon arvo poikkeaa, poikkeavatko useat arvot samanaikaisesti, oireesi ja arvojen kehitys ajan myötä.
Pitääkö verenkuvaa varten olla ravinnotta?
Ei. Perusverenkuva ei vaadi paastoa, mutta kerro laboratoriolle äskettäisestä sairaudesta, raskaasta liikunnasta tai lääkkeistä, koska ne voivat tilapäisesti muuttaa valkosolujen ja verihiutaleiden määrää.
Mitä matala MCV tarkoittaa?
Matala MCV tarkoittaa, että punasolut ovat tavallista pienempiä (mikrosytoosi). Yleisin syy on raudanpuute; toinen syy on talassemian kantajuus. Seuraavaksi tutkitaan yleensä ferritiini.