Kolesterolin viitearvot: mikä on normaalia?

Tämä opas on yleistä tietoa eikä korvaa lääkärin neuvoja. Viitearvot vaihtelevat laboratorioittain – vertaa tulostasi aina omassa tulosraportissasi näkyviin viitearvoihin ja keskustele poikkeavista tuloksista lääkärin kanssa.

Mitkä ovat kolesterolin viitearvot? Kolesterolikoe (lipidit) sisältää yleensä kokonaiskolesterolin (fP-Kol), LDL-kolesterolin (”paha” kolesteroli, fP-Kol-LDL), HDL-kolesterolin (”hyvä” kolesteroli, fP-Kol-HDL) ja triglyseridit (fP-Trigly). Kohonnut LDL-kolesteroli kertyy vuosien mittaan valtimoiden seinämiin ja on yksi tärkeimmistä muutettavissa olevista sydäninfarktin ja aivohalvauksen syistä.

Aikuisten terveelliset kolesteroliarvot

Alla olevat arvot ovat Britannian terveydenhuollon (NHS) terveille aikuisille käyttämiä yleisiä tavoitteita. Suomessa tulokset ilmoitetaan yksikössä mmol/l; osa ulkomaisista laboratorioista käyttää yksikköä mg/dl, joten molemmat on esitetty.

Non-HDL-kolesteroli on kokonaiskolesteroli miinus HDL. Se sisältää kaiken kolesterolin hiukkasissa, jotka voivat tukkia valtimoita, ja sitä käytetään yhä useammin LDL:n sijaan.

LDL-viitearvo riippuu riskistäsi

Kaikille sopivaa yhtä ”normaalia” LDL-arvoa ei ole. Eurooppalaiset (ESC/EAS) hoitosuositukset asettavat LDL-tavoitteen sitä matalammaksi, mitä suurempi sydän- ja verisuonitautiriskisi on:

• Pieni riski: LDL alle 3,0 mmol/l (116 mg/dl)
• Kohtalainen riski: alle 2,6 mmol/l (100 mg/dl)
• Suuri riski (esimerkiksi diabetes ja elinvaurio, kohtalainen munuaissairaus): alle 1,8 mmol/l (70 mg/dl)
• Erittäin suuri riski (aiempi sydäninfarkti tai aivohalvaus, todettu valtimotauti): alle 1,4 mmol/l (55 mg/dl)

Lääkäri arvioi riskisi iän, sukupuolen, verenpaineen, tupakoinnin, diabeteksen, munuaisten toiminnan ja sukuhistorian perusteella.

Mikä nostaa kolesterolia?

• runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävä ruokavalio, vähäinen liikunta, ylipaino;
• familiaalinen hyperkolesterolemia – perinnöllinen tila, johon viittaa kokonaiskolesteroli yli noin 7,5 mmol/l tai LDL yli 4,9 mmol/l, etenkin jos suvussa on varhain alkanutta sydäntautia;
• kilpirauhasen vajaatoiminta, munuais- tai maksasairaus, tyypin 2 diabetes, jotkin lääkkeet;
• korkeat triglyseridit liittyvät myös alkoholiin, runsassokeriseen ruokavalioon ja huonossa hoitotasapainossa olevaan diabetekseen.

Näin alennat kolesterolia

• vaihda tyydyttynyt rasva (rasvainen liha, voi, kerma, leivonnaiset) tyydyttymättömään rasvaan (oliivi- tai rypsiöljy, pähkinät, rasvainen kala);
• syö enemmän kuitua – kauraa, papuja, linssejä, kasviksia ja hedelmiä;
• liiku vähintään 150 minuuttia viikossa, lopeta tupakointi ja vähennä alkoholia;
• jos elintapamuutokset eivät riitä tai riskisi on suuri, lääkäri voi suositella lääkettä, kuten statiinia.

Milloin lääkäriin?

Keskustele tuloksestasi lääkärin kanssa, jos kokonaiskolesterolisi on yli 7,5 mmol/l, LDL yli 4,9 mmol/l tai triglyseridit yli 10 mmol/l, jos sinulla on diabetes, munuaissairaus tai sydäntauti tai jos lähisukulaisellasi on ollut sydäninfarkti tai aivohalvaus nuorena.

Lähteet

• NHS – High cholesterol: nhs.uk
• Mach F et al. 2019 ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Eur Heart J 2020;41:111–188.
• NICE NG238 – Cardiovascular disease: risk assessment and reduction, including lipid modification (2023): nice.org.uk
• Heart UK – Understanding your cholesterol test results: heartuk.org.uk
• Käypä hoito -suositukset (Duodecim): kaypahoito.fi